Sunnuntain kauniin kevätaamun valjetessa seesteisen Salon ylle, odotukset iltapäivällä klo.15.00 Salpa2:sta vastaan pelattavan harjoitusottelun suhteen olivat korkealla SaTo-leirissä. Varhainen kevät oli hellinyt Varsinais-Suomen vilja-aittaa jo lähes pari viikkoa putkeen ja olosuhteet näyttivät mitä otollisimmilta kauan odotetulle jalkapallonäytökselle. Kaikki näyttikin hyvältä siihen asti kunnes SaTo suuntasi puoli tuntia ennen ottelun alkamisajankohtaa pukukopistaan kentänlaidalle lammittelemään: taktiikkapalaverin aikana taivaalta oli alkanut sataa lunta voimakkaan tuulen säestämänä lähes vaakatasossa. Voisikin sanoa, että noissa olosuhteissa alkulämmittelyllä oli toivottuun nähden lähes päinvastainen vaikutus. Parempi lämpö olisi saatu noudattamalla Kemin keijun, Mika Halvarin oppeja eli ajelemalla autolla ympäri kaupunkia ja samalla syöden donitseja.
SaTo oli saanut otteluun jalkeille lähes koko miehistönsä. Vain korkin päälle kompastunut Raffe sekä koripallokauteen toistaiseksi satsaava Heikki Kiljunen puuttuivat kokoonpanosta. Kiljusen isoja maalivahdin hanskoja paikkaamaan oli onneksi saatu todellinen ammattimies Espoosta, Markus Helelä. Toverit päättivät lähteä Salpan kaatoon aiemmasta harjoituspelistä tutulla 4-2-3-1 formaatilla, joskin aloitusmiehistöä hieman hämmennettiin aiemmasta: pokeripöydässä edellisenä yönä pelipaikkansa lunastanut Jarno Kuusisto aloitti piikissä, Matias Aaltonen teki debyyttinsä SaTon vasemmalla laidalla ja lisäksi Sauli Suomela starttasi keskikentän pohjalla.
—————-Jarno————
Matias———Jere——–Jani P.
———-Juppe—-Sauli———
Esa——-Pete—–Milf—-Jani V.
Runsaan osaanoton takia jokaiselle pelaajalle sovittiin oma vaihtopelaaja ja suunniteltiin tietyt ajankohdat vaihdoille turhan sekasorron välttämiseksi sekä sopivan porrastuksen takaamiseksi.
Ottelun alkaessa piirun verran jälkeen klo.15 lumisohjo peittikin jo kentän kauttaaltaan. Salon uuden sukupolven tekonurmi on lämmitettävää mallia, mutta ilmeisesti kenttämestarilta oli unohtunut heittää vettä kiukaalle sillä lämmöstä ei ollut tietoakaan – tuskinpa lämmityksestä edes näissä ääriolosuhteissa olisi ollut apua. SaTo:n onneksi toiseksi varakapteeniksi vasta valittu Jere Tiainen oli heti tehtäviensä tasalle voittaen alun kolikonheiton ja SaTo pääsi aloittamaan pelin paremmalta kenttäpuoliskolta, eli myötätuuleen.
Ottelun alkutahdit pelattiin vielä jokseenkin kohtuullisissa olosuhteissa ja SaTo saikin jo muutaman minuutin jälkeen hyvän tilanteen Matias Aaltosen rynniessä vasemmalta laidalta läpiajoon. Auttamattomasti kilpajuoksussa kakkoseksi jäänyt Salpan puolustaja joutui repimään Aaltosta rangaistuspotkun arvoisesti ja ”Madi” toimittikin itse pallon 11 metristä komeasti yläriman kautta maaliin kun peli oli vanhentunut vasta viitisen minuuttia.
Jo hyvin pian avausmaalin jälkeen alati paheneva sää ja kentälle kertynyt lumi teki pelaamisesta lähes mahdotonta. Kentän laidalle kovavauhtiseksi ennakkoon arvioitu ottelu näyttikin lähinnä suojalkapallolta pelaajien tarpoessa loskassa ja pelivälineen alati tyssähdellessä hankeen. Molempien joukkueiden vaarallisimmat tilanteet syntyivätki sen seurauksena kun joukkueiden puolustukset ja keskikenttä eivät pystyneet siivoamaan palloa pois omalta alueelta väljemmille vesille. Juuri tälläisen pallotelun seurauksena Salpa pääsi parinkymmenen minuutin jälkeen rokottamaan SaToa ja iskemään nopean ja kieltämättä hyvin rakennetun vastahyökkäyksen päätteeksi pelin tasoihin.
Tasoitusmaaliin asti Salpa pystyi ajoittain luomaan hyviäkin hyökkäyskiä nopealla pallonsiirtellä ja pistoilla SaTon puolustuksen selustaan. Pelin edetessä kumpikin joukkue joutui olosuhteiden pakosta siirtymään suoraviivaisempaan taktiikkaan ja pelaamaan paljon pitkiä ilmapalloja vaarallisten virheiden välttämiseksi. Puolen tunnin pelin jälkeen Salpa2 siirtyi ottelussa ensimmäisen kerran johtoasemaan rangaistuaan SaToa kulmapotkusta. SaTo nousi kuitenkin vielä tasoihin ensimmäisen puoliajan lopussa Kalle Palokankareen komean yksilösuoristuksen, individual effortin, ansiosta. Palokankareen vahva nousu oikealta laidalta päättyi kaukolaukaukseen joka leijaili ilmeisesti keskitystä odottaneen salpavahdin yli verkon perukoille.
Toisen puoliajan alkaessa kentälle oli kerääntynyt jo niin paljon lunta, että pelin kuvaileminen jalka- tai edes potkupalloksi olisi vahvaa liioittelua. Hangessa pallon syöttäminen maata pitkin tai sen kuljettaminen oli täysin mahdotonta – SaTon ainoaksi vaihtoehdoksi jäi turvautua Wilpas2:n tutuksi tekemiin taktiikoihin ja toimittaa palloa välittömästi pitkänä päätyyn. No nonsense lähestymistapa ei katsojille hienouksia tarjoillut vaikka toisen puoliajan alussa SaTolla oli kolme loistavaa tilannetta siirtyä johtoon. Vuorollaan hyvin ja energisesti pelannut Jani Parkkinen sekä Pykäri kaksikin kertaa pääsivät läpiajaoon mutta pelaajien sijoitukset kiersivät joka kerta maalitolpan hienokseltaan väärältä puolelta. Myös Salpalla oli omat paikkansa kasvattaa maalisaldoaan, mutta kerran kesken rakkonsa tyhjennystuokion yllätetty SaTon maalivahti Markus Helelä torjui kaikki vastustajan lähentely-yritykset – lähes koko ottelun ilman kastuttuaan kylmiksi käyneitä hanskoja pelanneen Helelän iltapuhteeseen mahtui mm. yksi komea läpiajon torjunta.
Jalkapalloon täysin sopimattomat olosuhteet johtivat ottelun kuluessa yhä koveneviin otteisiin kummakin joukkueen osalta. Loskassa rämpiessä pelaajien oli erittäin vaikea päästä vauhtiin, ja siinä onnistuttuaan vauhdin hiljentäminen oli lähes yhtä mahdotonta. Liukkaan kentän takia ottelussa nähtiin lukuisia myöhästyneitä liukutaklauksia, mutta onneksi ketään ei kuitenkaan loukannut itseään.
Pelikellossa ollessa vielä aikaa jäljellä n.15 minuuttia, erotuomari joutui tekemään vaikean päätöksen ja keskeyttämään lumisateen keskellä pelatun ottelun ennen sen täyttä aikaa. Päätös oli etukäteen kauan peliä odottaneille pelaajille karvas, mutta varmasti oikea: jalkapallolla oli hyvin vähän, jos mitään, tekemistä sen kanssa mitä Salon tekonurmen sohjossa sunnutaina nähtiin. Liukkaan kentän takia pelaajien loukkaantumisvaara oli ilmeinen eikä epätoivoinen pitkän pallon roiskiminen palvellut millään tavoin kummankaan joukkueen interessejä, joten voidaan sanoa että ottelun lopettaminen oli varsin viisas päätös.
Joukkueiden voimasuhteiden arvioiminan sunnuntaisen perusteella on mahdotonta, mutta mahdollisen revanssin kohdalla ennakoitavissa on tiukka kamppailu SaTo:n ja itsestään varsin positiivisen kuvan jättäneen Salpa2:n välillä – toivottavasti vielä kevään aikana tähän asiaan saadaan lisäselvyyttä paremmissa olosuhteissa.
Salon Toverit 
Jätä kommentti